Ruotsin tuomioistuinten tehtävä ja rooli

Oikeussuojassa on kyse yhteiskunnan vastuusta suojella ihmisiä joutumasta rikosten kohteeksi. Jos jonkun oikeutta elämään, terveyteen, vapauteen, integriteettiin tai omaisuuteen kuitenkin loukataan, on yhteiskunnan ryhdyttävä kohtuullisiin toimenpiteisiin rikoksen selvittämiseksi ja syyllisten tuomitsemiseksi.

Jotta yhteiskunta olisi oikeusturvallinen, on lakien sääntöjen ja normien oltava ennakoitavia. Se tarkoittaa esimerkiksi, että ketään ei voida syyttää tai tuomita ilman selkeää lain antamaa tukea tai riittäviä todisteita. Oikeusturva merkitsee myös, että samanlaisia tapauksia on käsiteltävä samalla tavalla ja kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä esimerkiksi alkuperästä tai sukupuolesta riippumatta.

Oikeuslaitokseen luetaan tuomioistuimet ja rikoksia ehkäisevät ja selvittävät viranomaiset. Näitä ovat:

• Tuomioistuimet ja lautakunnat
• Rikosuhriviranomainen
• Talousrikosviranomainen
• Kriminaalihuolto
• Poliisiviranomainen
• Turvallisuuspoliisi
• Syyttäjäviranomainen

Myös muilla viranomaisilla voi olla oikeuslaitokselle kuuluvia tai siihen liittyviä tehtäviä. Esimerkkejä tällaisista viranomaisista ovat oikeuslääketieteen virasto ja kruununvoudinvirasto.

Käräjäoikeuksia, hovioikeuksia ja korkeinta oikeutta kutsutaan yleisiksi tuomioistuimiksi. Ne ratkaisevat rikos-, riita- ja hakemusasioita. Patentti- ja markkinatuomioistuimet sekä maa- ja ympäristötuomioistuimet kuuluvat myös yleisiin tuomioistuimiin.

Hallinto-oikeuksia, kamarioikeuksia ja korkeinta hallinto-oikeutta kutsutaan hallintotuomioistuimiksi. Hallintotuomioistuimet ratkaisevat yksityisten henkilöiden ja viranomaisten välisiä riita-asioita ja yritysten ja viranomais-
ten välisiä riita-asioita. Viranomaisen verotusta tai sairausvakuutusta koskevasta päätöksestä voi siis valittaa hallinto-oikeuteen.

Migraatiotuomioistuimet kuuluvat myös hallintotuomioistuimiin.

Ruotsin tuomioistuimiin kuuluu yli 80 tuomioistuinta, lautakuntaa ja viranomaista. Ruotsissa tuomioistuimia on koko maassa ja niiden palveluksessa on noin 7 500 työntekijää.

Ruotsin tuomioistuimiin kuuluvat myös vuokra- ja maanvuokralautakunnat, oikeusapuviranomainen ja tuomioistuinvirasto. Ne ovat, kuten eri tuomio-
istuimetkin, täysin itsenäisiä.

Ruotsissa perusoikeuksiin kuuluu saada oma asia tuomioistuimessa harkittavaksi. Tuomioistuinten tehtävänä on ratkaista juttuja ja asioita oikeusturvallisella ja tehokkaalla tavalla.

Tärkeä periaate on oikeusistuinten itsenäisyys ja riippumattomuus. Tästä on säädetty Ruotsin perustuslaissa. Mikään viranomainen - valtiopäivät, hallitus tai joku muu - ei saa määrätä, mihin ratkaisuun tuomioistuin päätyy yksittäisessä tapauksessa.

Voit saada tuomioistuimelta yleistä apua esimerkiksi, kun tarvitset ohjeita haastehakemuksen täyttämisessä riita-asian yhteydessä tai haluat tietää, kuinka oikeudenkäynti tapahtuu. Voit myös ottaa yhteyttä tuomioistuimeen ja vaatia, että saat perehtyä tuomioon.

Tuomioistuimet eivät sitä vastoin anna juridista neuvontaa. Koko tuomioistuimen toiminta perustuu objektiivisuuteen ja puolueettomuuteen ja sen vuoksi et voi saada vastausta siihen, kuinka lakia voidaan tulkita yksittäisessä tapauksessa ennen kuin tuomioistuin on todella harkinnut sen. Tämän kaltaisissa kysymyksissä apua voi saada asianajotoimistolta.

Valtiopäivät päättävät siitä, mitkä lait ovat voimassa Ruotsissa. Tuomioistuinten tehtävänä on tuomita olemassa olevien lakien mukaan.